Mul on saatanan paha olla. Se "onnellisuus" ja se kaikki touhuaminen on vaan sen pahan olon pakenemista. Oikeesti se on olemas koko ajan. Se helvetin paska sietämätön paha olo.
Sex, drugs and rock'n roll. Niilläkö olo helpottuu. Ehkä ihan vähäks aikaa. Mut ei silti yhtään. Kaikkee on kokeiltu.
Mä oon musta laiva joka lipuu synkissä vesissä. Ulospäin koitan olla keltainen pieni söpö soutuvene. Helpompi olla jossain roolissa. Melkeen joskus uskoo siihen rooliin itekki.
Mä niiin haluisin vaan luovuttaa. Se ois niiin helppoo. Mut mä en luovuta. Mä ajelehdin tääl synkissä vesissä. Ehkä joskus aurinko tulee pilvien lomasta. Ehkä joskus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti