Päätin alkaa kirjoittamaan blogia siitä millaista on elää dissosiaatiohäiriön kanssa. Ajattelin kirjoitella tähän blogiin omia tuntemuksiani ja ajatuksiani. Ja pohdiskella elämää muutenkin.
Ja niiden jotka ei tiedä mitä dissosiaatiohäiriö tarkoittaa kannattaa vähän googlailla. Minä kerron kuitenkin mitä se käytännössä on. Miten se vaikuttaa mun elämään.
Kirjottaminen on mulle ollu jo jonkin aikaa hyvä keino purkaa itseäni ja sen kautta ehkä myös opin ymmärtämään itseäni paremmin. Kirjotan myös runoja. Nyt aattelin vaan siirtää tän kirjotteluharrastuksen tänne netin ihmeelliseen maailmaan.
Eli ei muutakun lukemaan! :) lupaan kirjotella piakkoin lisää.
Loppuun vielä yks runo mun tän hetkisistä fiiliksistä:
Mun pitää vaan juosta,
Vaik silmät on sidottu,
Tän mä saan,
Vaik en oo tilannu,
Mun suunta on hukassa,
En tiedä haluunko jatkaakaan,
Mut silti mun jalkani,
Lähtee vaan kulkemaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti